Mikä onkaan syyspäiväntasaus?
Syyspäiväntasauksen aikaan aurinko siirtyy pohjoiselta pallonpuoliskolta eteläiselle pallonpuoliskolle. Tähän aikaan päivän ja yön pituudet ovat kaikkialla maapallolla suunnilleen yhtä pitkiä eli molemmat tasan 12 tuntia.
Syyspäiväntasaus on yksi neljän vuodenajan kulmakivistä. Tänä vuonna 2021 syyspäiväntasaus osuu keskiviikkoon 22. päivä syyskuuta.
Syyspäiväntasaus – muutakin kuin vain auringon siirtyminen puoliskolta toiselle
Suurin osa ns. ”uuspakanoista” pitävät syyspäiväntasausta toisena sadonkorjuujuhlana. Ensimmäinen ajoittuu elokuun alkuun ja kolmas lokakuun lopulle.
Syyspäiväntasaukselle on monia nimiä kuten esim.
- kelttiläisittäin Mabon.
Wanha kansa kutsui sitä Suomessa:
- syys-Matti
- nauris-Matti
- mukula-Matti
- hauta-Matti
Nimet keksittiin, sillä päivä oli paras omenoiden poimimiseen sekä perunoiden ja nauriiden nostamiseen. Syys-Matista alkoi talven puhdetyöt. Koska tiet olivat syyssateiden takia usein huonossa kunnossa, puhuttiin myös Rapa-Matista. Uskottiin, että jos Mattina vesi menee vähänkään riitteeseen, tulee pitkä ja lauha syksy ja maa pysyy pitkälti sulana.
Oli wanhalla kansalla myös toinen Matti, nimittäin talvi-Matti, joka ajoittui helmikuun lopulle. Ennen sanottiin:
”Matti puhteet tuo, Matti puhteet vie”
eli syksy tuo puhteet ja talvi vie ne mennessään. Sanottiin, että jos syys-Matti maat jäädyttää, niin joulunaikaan ei lunta tule.
Matti-sananlaskujen lisäksi ajateltiin, että revontulet syyspäiväntasauksen aikaan tietävät pakkasia. Tasauspäivän myrskyt taasen enteilivät hyvää viljavuotta ja runsaslumista talvea. Minkähänlainen syyspäivän tasaus on tänä vuonna tulossa?
Valo vähenee
Siinä, missä kevätpäiväntasaus lupaa ja ennakoi elämää, niin syyspäiväntasaus ennakoi luonnon ja valon kuolemaa. Etelä-Suomessa sanottiin karhun etsivän näihin aikoihin talvipesän paikkaa. Ennen vanhaan jopa ajateltiin karhun, lähes myyttisenä olentona, kuolevan talvella syntyäkseen uudelleen taas keväällä. Toisaalta sanottiin myös, että karhu makaa kuusenoksa kädessä toisesta Matin päivästä toiseen Matin päivään. Käärmeiden uskottiin horrostavan syys-Matista kevään Mattiin. Koska käärmeitä käytettiin myös lääkkeeksi, oli niihin tarvittavat käärmeet kerättävä viimeistään Matin päivän viikolla.
Wanha kansa kunnioitti tätä pitkää pimeää aikaa ja he muistivat tuolloin vainajiaan. Vaikka varsinainen vainajienmuistamisaika (pyhäinpäivä, halloween, samhain) ajoittuukin lokakuun loppuun, niin tiedetään wanhan kansan järjestäneen pienimuotoisia juhlia vainajilleen myös syyspäiväntasauksena.
Saagojen mukaan Skandinaviassa suoritettiin suurimmat rituaalit nimenomaan vuodenaikojen taitekohdissa. Kuten keskikesällä kesäpäivänseisauksen aikaan, kevät – ja syyspäiväntasausten aikoihin sekä talvipäivänseisauksen aikaan.
Aasainuskoisten juhlassa painoittui pimeän ajan tervetulleeksi toivottaminen, kunnioittaen tuolloin erityisesti Odinia, Skadia, Ullria ja jopa Heliä. Osa aasainuskoisista yhdisti tämän myös sadonkorjuujuhlaan ja he kunnioittivat sekä kiittivät tuolloin myös Freyaa, hänen kaksoisveljeään Freyriä sekä Thoria menneestä satokaudesta.
lähteet: