Mäkimeirami, oregano ja piparminttu – yrtit

Mäkimeirami

Origanum vulgare (Lamiaceae-heimo, Huulikukkaiskasvit)

Mutta on rakkaalla lapsella toki monta nimeä, kuten metsämeirami, metsämirrami, oregano, uniruoho ja villimeirami.
Och samma på svenska, alltså Vild mejram eller Kungsmynta.

Mäkimeirami on Suomessa villinä kasvava, monivuotinen, punertavakukkainen (joskus myös valkokukkainen) pystyvartinen ruoho. Ja tietty Luanan omalla pihalla kasvava kaveri. Eli mäkimeirami viihtyy kyllä kaikenlaisissa paikoissa hiekkaiselta maalta aina parvekelaatikkoon saakka. Sen kukinta-aika on pitkä ja kukat houkuttelevat puutarhaan runsaasti kimalaisia, mehiläisiä ja perhosia (mm. neitoperhosia).

Toki mäkimeiramista on olemassa useita aromeiltaan ja ulkonäöltään poikkeavia alalajeja. Ja mainittakoon vielä, että Suomeen tuotu mauste sisältää hitusen mäkimeiramia vaikka onkin enimmäkseen lajin Origanum onites hienonnetuista kukista.

Mihin mäkimeiramia voi käyttää?

Ruoanlaittoon, kastikkeisiin ja salaatteihin. Villiyrttiteenä (annostus noin 2 tl eli noin 1-2 grammaa) mm. lievittämään yskää ja irrottamaan limaa hengitysteistä. Ulkoisesti voi käyttää haavojen ja vaikka hyönteisten pistojen hoitoon.

Tiesitkö muuten että mäkimeirami on vanha apteekkirohdos, joka tunnettiin nimellä Herba origani?
Niin ja hei, mäkimeiramia on aikoinaan käytetty myös suojana noitia ja piruja vastaan.

Piparminttu

Mentha x piperita (Lamiaceae-heimo, Huulikukkaiskasvit)

Piparminttu on vihermintun (Mentha spicata) ja vesimintun (Mentha aquatica) risteymä, joka ei tee siemeniä.

Kasvi on monivuotinen ja menestyy sekä talvehtii oikein hyvin myös Suomessa.

Piparmintun maku on maultaan erittäin voimakas, voimakkain kaikista mintuista. Sillä voi maustaa esim. lampaanlihaa, riistaruokia ja mausteliemiä. Ja tietenkin minttu sopii todella hyvin jälkiruokiin, leivontaan, salaattiin ja teeksi (kannattaa tosin nauttia tee kuuriluonteisena). Kokeilepa minttuteetä myös kylmänä, on muuten hyvää! Yrttiteenä piparminttu mm. rauhoittaa, lievittää migreeniä ja auttaa vatsavaivoihin.

Tästä kasvista on mielenkiintoinen taru. Tarina kertoo Manalan hallitsijan Haadeen rakastuneen joen tyttäreen, Mintha nimiseen nymfiin, joka oli erittäin kaunis ilmestys.

Tässä kohtaa tarinasta on kaksi versiota. Ensimmäisessä versiossa Haadeen mustasukkainen puoliso Persefone surmasi nymfin ja tämän jäännöksistä versoi minttukasvi. Toisessa versiossa Persefone muutti Minthan kostona kasviksi ja tuomitsi hänet hedelmättömäksi. Kuulemma tämä on syy miksi minttu viihtyy veden äärellä ja sen hedelmät jäävät epämuodostuneiksi.

Kylvä, istuta ja nauti

Oletko ajatellut, että keväällä voi istuttaa omat yrtit puutarhaansa tai parvekkeelle. Kuukalenterit ovat oiva apu istutuspuuhissa jos haluat optimoida tulokset! Siementen itämistä on kiva seurata ja omaa satoa on mahtava korjata!

Lähteet

Tekstin lähteenä on käytetty sekä www.yrttitarha.fi -nettisivuja että Virpi Raipala-Cormierin kirjaa – Luontoäidin kotiapteekki, kasvilääkintä ja luontaishoidot (ISBN 951-0-20985-6)